Keijunkevyet villasukat ja puikkohifistelyä

Päivisin on vielä lämmintä, mutta illat ovat viilenneet ja pimenneet, ja terassilla himmaillessa kylmäverikon kinttuja palelee. Paksut villasukat tuovat kuitenkin mieleen talven, äh ja blaah, joten mitäpäs muuta kuin ohuempia sukkia puikottamaan.

Olen aina inhonnut ohuesta langasta neulomista, mutta keväällä kärsivällisyyteni kasvoi sen verran, että sain aikaiseksi ensimmäiset ohuet piperrykseni Novitan Pikkusiskosta. Ne menivät lahjaksi mutta tuntuivat käteen ihanan kevyiltä, joten ostin Lankamaailmasta lisää ohutta sukkalankaa, Mark & Kattens Fame Trendiä.

Samalla reissulla ostin koivupuiset 2,5-vahvuiset puikot, sillä ohuet bambut tuppaavat vääntyilemään ja katkeamaan. Mikseivät sitten vanhan kansan metalliset kelpaa? Jokainen puisia kokeillut tietää vastauksen: ei kilkatusta ja lanka luistaa kuin itsestään. Lämpimiltäkin tuntuvat.

Käsityötarvikkeiden kauppa on nykyään melkoista hifistelyä, ja puikkoja ja neulemerkkejä, mittoja sun muita löytyy enemmän kuin lompakossa on euroja. Lankamaailmassa puikkoja saa kokeilla, sillä kaupasta löytyy pöydän äärestä aloitettuja mallineuleita, ja minähän pruuvasin samointein kaikkea mahdollista. Keveät hiilikuitupuikot tuntuivat liukkailta, tiputtelin silmukoita ja sain myöhemmin mieheni tikahtumaan, kun kerroin, että tästä urheilumaailmasta tutusta materiaalista tehdään myös NEULEPUIKKOJA. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan myynnissä oli myös neliskanttisia Cubikseja, jotka sopivat joidenkin käteen kaikkein parhaiten, mutta minun sormille ne tuntuivat suorastaan hankalilta.

https://www.novitaknits.com/fi/fi/tarvikkeet/novita-koivu-sukkapuikot

Koivu vei siis voiton tässä varustekilpailussa. Myöhemmin löysin vastaavia kotimaisina Novitan lankahyllyn kupeesta ja ostin samoin tein myös kokoa 3 ja 3,5. Onpahan sitten puikot Nallelle ja Seiskaveikallekin reservissä. Viimeiset bambupuikkoni (tai ne neljä, jotka ovat vielä katkeamatta mutta somasti vääntyneet) aion heittää takkaan, kunhan seuraavan kerran raapaisen siihen tulet.